Ensiapuvalmius työpaikoilla tarkoittaa työpaikan valmiutta antaa ensiapua tapaturman tai sairastapauksen sattuessa. Työnantajan velvollisuus on huolehtia ensiapuvalmiudesta työpaikoilla.
Ensiapuvalmius työpaikoilla tarkoittaa käytännössä sitä, että työpaikan henkilöstöllä on riittävästi ensiaputaitoisia työntekijöitä, ensiapuun tarkoitettuja varusteita ja henkilöstöllä on toimintamallit tapaturma- ja sairaustapauksissa. Toimintasuunnitelmassa tulee huomioida myös muut työpaikalla vierailevat, joista yritys on vastuussa.
Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työpaikan ensiapuvalmiuden suunnittelussa ja järjestämisessä. Työterveyshuolto arvioi ensiapuvalmiutta työterveyshuollon työpaikkaselvityksen avulla.
Työterveyshuolto arvioi yhdessä työsuojelun kanssa työpaikalla tarvittavasta ensiapuvalmiudesta. Tarvittaessa suunnitteluun osallistuu myös pelastustoimi ja väestönsuojelu.
Työterveyshuollon ammattihenkilö laatii työpaikkaselvityksen, jonka perusteella kirjataan toimintasuunnitelmaan esille tulleet tarvittavat toimenpiteet ensiapuvalmiuden järjestämisessä. Toimintasuunnitelmaan merkitään myös henkilöt, jotka vastaavat ensiaputarvikkeista ja koulutettujen rekisteristä.
Ensiapuvalmiuden järjestäminen työpaikoilla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus.
Velvollisuus koskee kaikkia yrityksiä ja työnantajia Suomessa.
Kaikkia työpaikkoja koskevat huomiot ensiapuvalmiuden järjestämisestä:
Lait ja asetukset, joissa ensiapuvalmiutta työpaikoilla säädetään:
Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
Työturvallisuuslaki (738/2002)
Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)
Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista (687/2015)
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)
Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001)
Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)
Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)
Valtioneuvoston asetus alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta (633/2004)
Työpaikalla tulee olla ensiaputaitoinen nimetty työntekijä tai useampi työntekijä, joiden koulutuksesta työnantajan on huolehdittava.
Ensiaputaitoisten henkilöiden määrä riippuu työpaikan henkilöstön koosta. Minimivaatimuksena pidetään vähintään 5 % osuutta henkilöstöstä.
Riittävä koulutus riippuu siitä, mihin riskiluokitukseen työpaikan ala kuuluu. Vähäisen vaaran riskiluokkaan riittää usein SPR:n hätäensiapukoulutus ja ilmeisen sekä erityisen vaaran riskiluokkaan SPR:n ensiapukurssi EA1 koulutus.
Työpaikalla tarvittavaan ensiapuvalmiuteen vaikuttaa kuinka suuri riski työssä on tapaturmalle.
Tapaturman vähäisen vaaran riskiluokkaan kuuluvan muun muassa toimisto-, virasto- ja konttorityöt sekä oppilaitokset ja myymälät.
Tapaturman ilmeisen vaaran riskiluokkaan kuuluvat mm. rakennus-, varasto-, tehdas-, kuljetus-, lastaus- ja purkutyö sekä maa- ja metsätalous.
Tapaturman erityisen vaaran riskiluokkaan kuuluvat mm. kemikaalien ja myrkyllisten aineiden kanssa työskentely, palon ja hukkumisen vaaran aiheuttavat työt sekä räjäytys- ja sähkötyöt.
Ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä työpaikalla voi saada kela korvausta, mikäli tietyt ehdot täyttyvät.
Kela korvausta voi saada työntekijöille järjestettyjen ensiapukoulutuksien kustannuksista ja työpaikalle hankituista ensiapuvälineistä.
Työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri tai terveydenhoitaja) työpaikkaselvitykseen kirjatut tarpeelliset ensiapukoulutukset ja ensiapuvälineet tulee olla toimintasuunnitelmassa.